sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Viikonloppuna

Viikonloppu on ollut supermukava, superkiva ja siis kaikinpuolin super... Tosiaan perjantaina olimme ystäväpariskunnan kanssa syömässä. Eilen sitten oli normaalia ulkoilua ja muuta lasten kanssa, mutta Mies meni vieraiden kanssa hieman ruokaostoksille iltaa varten. Saikin saaliiksi kuivattuja porcineja ja illan menuksi muodostui risotto con porcini. Iltapäivällä ryntäsimme kovaa vauhtia lasten kavereiden syntymäpäiville. Oli tosi kivaa jutella niin vanhojen tuttujen ja uusien tuttujen kanssa. Hetkittäin sitä tuntui, että onpa muilla mahtavan mielenkiintoinen ja glamour elämä! Puheissa vilahteli isot amerikkalaiset muotiostajat, työnantajat kuten Diane von Furstenberg, talot Sveitsissä ja merenrannalla Forte dei Marmissa... Synttäreiden jälkeen lapset kävivät vielä karuselli ajelulla, kun juhlapaikan viereisessä puistossa oli hieno karuselli. Kotona odotti sitten Minisisko ja T sekä meidän kaupungilta kotiutunut ystäväpariskunta. 


Lasten kanssa.... 

Kippasimme lapset iltapesun kautta sänkyyn ja suuntasimme aperitivoille. T jäi valvomaan lasten unta. Oli kiva viedä ystävät ulos Milanon iltaelämän päätapahtumalle. Aperitivojen kautta lähdetään, jos lähdetään sitten yökerhoilemaan... Hommahan toimii siten, että drinkin hinnalla saa syödä herkkuja notkuvasta buffetpöydästä. Eilenkin herkkuja oli vaikka minkälaisia: kampasimpukoita, minipizzoja, sushia, kanavartaita, hedelmiä ja lista jatkuu ja jatkuu. Ja kaikki ovat herkullisia ja erittäin laadukkaita. Tunti vierähti ihmetellen menoa ja meininkiä, mutta vatsan kurina saatteli meidät kokkailemaan kotiin. Kokkasimme porukalla risoton vihersalaatin kera. 

Herkuttelua...

Ilta kului mukavasti jutellen yömyöhään ja tänä aamuna olikin sitten hieman nuutunut olotila, kun lapset tietenkin heräsivät aikaisin uuteen päivään. Onneksi ulkona sai aurinkoterapiaa ja oli uskomattoman lämmintä. Olimme kummatkin liikenteessä toppaliivillä ja auringossa sekin tuntui hieman kuumalta. Kukkiakin näytti olevan puiston nurmikolla. En tiedä voisiko sitä tosiaan sanoa, että kevät on tullut? 

Ulkoilua... 

3 kommenttia:

  1. Tästä näkövinkkelistä sinun elämäsi ON jo varsin glamöröösiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih... Itsestä tämä elo täällä tuntuu jo aika normaalilta ja tavalliselta. :) Tietenkin se työmaailma tuntuu näin kotiäitiperspektiivistä aika jännältä ja kun suurin osa koulututuista on muotibisneksessä mukana niin se on aika makeata. Ainakin suomalaisena.

      Poista
  2. Yksi asia, jota kaipaan Milanosta (kun reissasin siskoani moikkaamassa), ovat juuri nuo aperitivot! Välillä pöydät notkuivat ihan ällistyttävän monesta eri sortista, ja kaikkea sai syödä sen drinkin (Proseccoa kiitos!) hinnalla ?!

    VastaaPoista